fbpx

No products in the cart.

Koko huhtikuun ajan sohvat ja nojatuolit vähintään - 25 %

nuoli ikoni

Puuta säästämättä, laadusta tinkimättä

Kun vasta 19-vuotias Wilho Niemi perusti puusepän verstaan kiikkalaisen torpan nurkkaan vuonna 1898, hän uskoi, että puusta valmistetuilla tuotteilla on tulevaisuudessa kysyntää. 120 vuotta ja neljä sukupolvea myöhemmin voidaan todeta hänen olleen aivan oikeassa.

Wilhon sorvaamista piipuista ja napeista alkoi Niemen Tehtaiden matka Suomen vanhimmaksi ja yhdeksi suurimmista huonekaluvalmistajista.

1900- ja 1910-luku

Perimätiedon mukaan nuori Wilho Niemi meni rengiksi Hujun tilalle. Talon isäntä ei kuitenkaan oikein innostunut miehen täyttämistä heinäseipäistä ja käskytti tämän tekemään kirveenvarsia. Niitä alkoi syntyä niin nopeaa tahtia, että isäntä kannusti Wilhoa alkamaan puusepäksi. Hän toimi vuoden verran sorvarimestari Malakias Salon oppipoikana, kunnes vuokrasi torpan ja aloitti puunjalostuksen polkusorvilla.

Toiminnan alkuvuosina pääartikkeleita olivat piiput, napit sekä riippumattojen ja verkkokassien puuosat. Pian tulivat mukaan lasten huonekalut, keinuhevoset ja keinutuolit. Niitä syntyi siinä määrin, että synnynnäiset myyntitaidot joutuivat koetukselle.

Wilho Niemi oli luontainen kauppamies. Myyntimatkat suuntautuivat vuodenajoista riippuen markkinapaikoille ja toreille joko potkukelkalla, polkupyörällä tai junalla. Kysyntää oli, ja kauppa kävi hyvin. Yritys siirrettiinkin vuosisadan alussa Tyrväänkylään isompiin tiloihin. Voima tehtaan laitteisiin saatiin hevoskiertoisella väkipyörällä. Noilta ajoilta muistetaan mittava tilaus: 200 000 sotilaspiippua Venäjän armeijalle.

1920-luku

1920-luvulla tärkeimpiä tuotteita olivat puiset lelut. Sadattuhannet suomalaiset ovat kasvaneet kädessään puinen lentokone, kuorma-auto tai jokin Niemen Tehtaiden monista eläinhahmoista. Henkilökunnan vakuutuskirjan mukaan henkilökunnan määrä oli noihin aikoihin kuusi.

E.J. Salonen, joka toimi Wilho Niemen palveluksessa varastomiehenä, on muistellut työnantajansa järjestelykykyä ja ajatuksenjuoksua seuraavasti:

– Eräät ihmettelivät sitä, millä kummalla Wilho Niemi yleensäkään pystyi organisoimaan kaiken niinkin hyvin kuin sitten tapahtui, sillä hän ei ollut mikään erikoinen kynämies eikä sillä tavalla pystynyt esimerkiksi arvioimaan liikkeensä tilaa ja tuloksia ja muita yksityiskohtia. Sen sijaan hänen järjessään ja viisaudessaan ei ollut mitään vikaa ja ilmeisesti kaikki tieto, mikä kulloinkin tarvittiin, oli tallessa hänen aivojensa lokeroissa. Tässä vain korostuu hänen tapansa hoitaa asioita kirjaimellisesti sanottuna ’oman päänsä mukaan’, persoonallisesti.

– Hän olikin ajattelija ja omatekoisen viisas, joka pohti asioita poiketen monesta muusta samankaltaisesta siinä, että pystyi myös toteuttamaan pohdiskelujensa tuloksia. Tämä taito monelta puuttuu ja lisäksi rohkeutta, Salonen muisteli.

1930-luku

Sekä tuotevalikoima että työntekijämäärä kasvoivat 1930-luvulla. Tehdas tuli tunnetuksi puulelujen valmistajana. Sota-aikana lelujen valmistus väheni, mutta sotien jälkeen suomalaislasten tunnetuimmat ja hauskimmat puulelut olivat Niemen Tehtaiden tuotantoa. Leluja ei enää valmisteta, mutta kovasta käytöstä huolimatta niitä on säilynyt monessa perheessä näihin päiviin asti.

Tehtailija Wilho Niemi – Willeksi tai Villeksi kutsuttu – oli varastomiehensä E. J. Salosen mukaan huumorimies.

– Wille oli useimmiten joukon keskus, kun miehiä sattui enemmän yhteen. Tämän aikaansai hänen omaperäisyytensä, mielipiteensä eri asioista, jotka lausuttiin erikoisella huumorilla sävytettynä, jota ei kai aina huumoriksi tarkoitettukaan, mutta Willen sanomana se oli sitä monessa tapauksessa. Sen vuoksi hänestä puhuttiin ja hänen suosionsa oli taattua, muisteli Salonen.

Taas tuli sanottua -kaskukokoelmassa kerrotaan, miten lelutehtailija Ville Niemi ja rovasti Svanberg tapasivat Tyrvään asemalla. Svanberg huomasi, että nyt oli oiva tilaisuus ostaa lapsille leluja suoraan valmistajalta. Hän kysyi:

– Voisiko Niemi myydä minulle kaksi leikkiautoa?
– Meillä myydään kaikki vähittäiskaupan kautta, sanoi Niemi.
– Jaa-a, kyllä tavarat maksavat paljon, kun käytetään välikäsiä, tuhahteli Svanberg tähän.
– Niin se on – jos toi Jumalan sanakin tulis suaraan taivaasta, nin tulis mar sekin seurakunnalle paljon halvemmaks, tuumasi Niemi.

1940-luku

1940-luvulla puulelut olivat vielä yrityksen tärkeimpiä tuotteita. Kuten koko Suomi, myös Niemen Tehtaat kohtasi suuria vaikeuksia tuolla vuosikymmenellä.

Henkilökunta koostui naisista ja nuorista pojista, kun työikäiset miehet olivat rintamalla. Wilho Niemi kuoli 1943 ja vuoden 1946 suuressa tulipalossa tuhoutuivat sekä talo että yhtä lukuun ottamatta kaikki tuotantohallit. Tulipalon jälkeen uusi tehdas rakennettiin nykyiselle paikalleen. Wilhon poika Aarno Niemi palasi rintamalta ja alkoi johtaa tehdasta.

Ikävien käänteiden ja pakon edessä tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen kevennykseksi sopii Sanottu on -kaskukokoelmasta löytynyt, tehtaan perustajan Wilho ”Ville” Niemen mietiskely isistä ja pojista vuodelta 1917:

– Poika on aina etevämpi isäänsä. Jos minun isäni olis ollu niin etevä kuin minä olen, olisin minä paljon etevämpi. Ja jos minä vielä kissan iän elän, niin kyllä minä autolla ajan. Ja kyllä poikani sitten huono on, jollei hän jo ilmassa kulje.

1950-luku

1950-luvulle asti puulelut olivat yrityksen tuotannossa hallitsevassa asemassa. Sotien jälkeisellä vuosikymmenellä tuotannon pääpaino siirtyi huonekalujen valmistukseen. Valikoimaan kuuluivat muun muassa lasten syöttötuoli, pinnasänky ja leikkikehä. Kaksi ensin mainittua kuuluvat kiistatta suomalaisen huonekaluteollisuuden klassikoihin.

Jos Villen sutkautuksia ovat jälkipolvet muistelleet pitkään, myös Aarnolla oli tilannetaju kohdillaan. Hän ajoi vielä 1950-luvulla kangaskattoisella 1920-luvun alkupuolen Fordilla. Taas tuli sanottua -kaskukokoelman mukaan kerran Aarnon ollessa Essolla maksamassa bensiiniä, joku koiranleuka sitoi Fordin etupuskurista huoltoaseman pylvääseen ja löi vielä tukun heiniä auton eteen. Niemi tuli ulos ja huomasi kujeen. Hän irrotti köyden, heitti sen takaistuimelle, korjasi heinätkin talteen ja mutisi:

– Ei hyvää tavaraa sovi hyljeksiä, juu…

1960-luku

1960-luku oli huonekalujen valmistuksessa kasvun aikaa. Siirryttiin levymateriaalien käyttöön ja pintojen viilutukseen. Sorvausperinteitä haluttiin edelleen kunnioittaa ja tämä otettiin huomioon tuotekehityksessä. Myös muotoiluun panostettiin – tällä vuosikymmenellä muun muassa Yrjö Sotamaa suunnitteli Niemelle huonekaluja.

60-luvulla tehtaaseen valmistui kauan kaivattu maalauslinja. Aikaisemmin muun muassa leikkikalut kastettiin vesiväriliuokseen ja yksityiskohdat maalattiin käsin.

Vuonna 1965 Aarno Niemi kuoli ja yrityksen vetovastuu siirtyi hänen pojalleen, nykyisen toimitusjohtajan Panun isälle Matti Niemelle. Matilla oli selkeä näkemys teollisuudesta toiminnan kulmakivenä. Hänen aikanaan Niemen Tehtaiden tuotanto muuttuikin kokonaisvaltaisesti teolliseksi.

1960-luvulla tunnettuja tuotteita olivat muun muassa Nuorisosänky, Klassikko-kerrossänky (aiemmin Retro) ja keijatuoli (puinen pottatuoli). Näistä kaksi ensin mainittua kuuluvat valikoimaan tänäkin päivänä.

1970-luku

1970-luvulla tehtaan kehityksessä alkoi voimakas uudistumisen aika. Konekannan uudistaminen huipputasolle aloitettiin, toimintoja rationalisoitiin ja uutta rakennettiin. Niemen Tehtaiden johdossa oli kolmannen polven yrittäjä Matti Niemi ja poikansa, nykyinen johtaja Panu Niemi tallasi pienillä huopatossuillaan jalanjäljet uuden tehdasrakennuksen tuoreeseen betoniin.

Markkinointiin ja vientiin panostettiin voimakkaasti. Vuosikymmenen lamasta huolimatta markkinoille tuotiin monia uusia tuotteita, kuten Arnica-sarja. Avotakka-lehden raati valitsi Arnica-sarjan vuoden 1978 parhaaksi säilytyskalusteeksi arvonimellä ”Hyvä hylly”.

70-luvulla Niemen elinkeinoihin kuului myös maatalous. Tehtaan juhlavuoden kunniaksi julkaistussa kronikassa kerrotaan, että eräs kunnioitettavimmista viroista oli karjanhoitajan virka. Tehtaan pihapiirissä kuljeskeli kymmenkunta lehmää, joiden lisäksi viljelyssä oli 30 hehtaaria peltoa.

1980-luku

1980-luvulla kysyntä kasvoi. Niemen Tehtaat sai tunnustusta muun muassa Vuoden huonekaluksi valitusta Linea-eteiskalustesarjasta, joka oli suomalaisen sisustajan tarpeita varten suunniteltu.

Lamakauden jälkeisellä vuosikymmenellä konekantaa kehitettiin ja tuotantokapasiteettia lisättiin suurten huonekalusarjojen valmistamiseksi. Tehdastiloja rakennettiin lisää.

Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Panu Niemi, tuolloin nuori opiskelija, kuvailee vuosikymmentä näin:

– Muistan sen, että aina rakennettiin. Kun yksi rakennus valmistui, toista melkein jo aloitettiin.

Vuonna 1985 ostettiin Vammalan tuotantotilojen täydennykseksi Suodenniemeltä saha, jonka ympärille rakentui kokopuisia kalusteita valmistavan tehtaan toiminta.

Vuonna 1989 perheyrityksen johtajien ketju täydentyi uudella lenkillä, kun Matti Niemen poika Panu oli vasta 23-vuotias. Matti kantoi kuitenkin vastuun tehtaan pyörittämisestä, kun Panu perehtyi vuosina 1993-95 työstökoneiden tekniikkaan ja ohjelmointiin Braunschweigissa Saksassa. Toisen polven diplomi-insinööri Panu Niemi otti yrityksen ohjat toden teolla käsiinsä vuonna 1995.

Panu on kertonut, että vaikka on tehtaan poika, nuoruudessa häntä kiinnosti vielä enemmän maatilan hoito. Tekniikan opinnot synnyttivät halun työskennellä huonekaluteollisuudessa, sisäinen liikemies heräsi toden teolla vasta myöhemmin.

– Kun sain osakkeet, itselläni ei vielä ollut erityistä yrittäjän paloa. Se alkoi tulla joskus 30-vuotiaana, ja vasta 40 ikävuoden jälkeen into on todella kasvanut osaamisen ja itsevarmuuden myötä, Panu kuvailee.

1990-luku

1990-luku oli huonekaluteollisuudessa dynaamisen tuotannon sekä voimakkaasti lisääntyvän viennin aikaa. Tuotannontekijät ja osaaminen saatettiin huippukuntoon varautuen seuraavan vuosituhannen kasvaville kalustemarkkinoille siirtymiseen. Tavoitteena oli myös vastata tuonnin kiristämään kilpailuun kotimaassa.

Kodin sisustaminen miellettiin entistä vahvemmin harrastuksena ja kotiin haluttiin panostaa. Suuntaus loi kysyntää kestävän kehityksen mukaiselle tuotesuunnittelulle. Perinteitä kunnioittaen valmistetut kokopuiset tuotesarjat Jugend ja Billnäs edustavat tätä kehitystä parhaiten.

Niemen Tehtaat eli jugendin aikaa jo toistamiseen historiansa aikana, sillä 1990-luvun Billnäs- ja Jugend-mallistot vastaavat rakenteeltaan ja toteutukseltaan 30-luvun suomalaisia klassikkomalleja.

Kuten muillakin vuosikymmenillä, myös 1990-luvulla suosikkikalusteet toimivat hyvinä ajankuvina. Yksi hittituotteista oli kampauspöytä. Vastaavia ei nykykodeissa juurikaan näe.

90-luvulla tietokoneet yleistyivät nopeasti, mutta kodeissa ei ollut valmiiksi niitä varten suunniteltuja kalusteita. Ylen Elävästä Arkistosta löytyvässä Kuningaskuluttaja-ohjelman ”90-luvun lopun sisustustrendejä” -jaksossa Iskun tavaratalonjohtaja Raimo Jääskeläinen kuvailee, että tietokoneiden tulo oli kalustesuunnittelijoille vastaava haaste kuin televisioiden yleistyminen aikanaan.

Vuonna 1998 Niemen Tehtaat täytti 100 vuotta. Juhlavuoden logossa oli tärkeässä asemassa koivunlehti – aivan kuten nykyäänkin.

2000-luku

Uudella vuosituhannella perinteille ja kotimaisuudelle haettiin kansainvälistä tukea. Vuonna 2004 aloitettiin polyrottinkisten pihakalusteiden tuotanto Vietnamissa, aluksi yhteistyössä tutun tanskalaisen tavarantoimittajan kanssa. Muutaman vuoden jälkeen päätettiin jatkaa toimintaa omin voimin, joten vuonna 2006 perustettiin Niemen Tehtaat Vietnam Ltd.

Vietnamin byrokratiassa oli paljon oppimista – kommunistisessa maassa kun paperiin tarvitaan yksi leima, jotta saadaan toinen.

– Maan byrokratia on kuin mopon sytytysjärjestelmä. En vieläkään aina ymmärrä, miksi jokin tapahtuu niin kuin tapahtuu, Panu vertasi Talouselämä-lehden haastattelussa vuosia myöhemmin.

Niemi Vietnam valmistaa sisä- ja ulkokalusteita. Vietnamin tehtaiden toimisto ja näyttelytila sijaitsevat Ho Chi Minh Cityssä ja tehdas läheisessä Binh Duongin provinssissa. ByNiemi-tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan laadukkaista materiaaleista, hyviä tuotantotapoja ja eettisiä arvoja kunnioittaen.

Kotimaassa ajaton ja skandinaaviseen sisustukseen sopiva Gustav-mallisto nousi Niemen Tehtaiden suosikkisarjaksi. Laadun lisäksi monikäyttöisyys selittää Gustavin suosiota. Sarjan osia voi käyttää yksinään, mutta niistä saa myös yhdisteltyä näyttäviä kokonaisuuksia.

2010-luku

Kodinkalusteiden ohella huonekalutehtaan valikoima kasvoi päiväkoti-, hoiva- ja toimistokalusteilla. Projektimyyntiin tulivat muun muassa Office ByNiemi -toimistokalusteet sekä Kotio ByNiemi -hoivakalusteet.

Myös yritysryhmä laajeni. Vuonna 2012 perustettiin sohvia ja muita verhoiltuja kalusteita valmistava Niemi Sofa Tallinnaan. Lisäksi avattiin oma verkkokauppa, josta pystyi tilaamaan muun muassa kestosuosikiksi tullutta Unipuu-sänkyä. Vaikka huonekalutehdas uudistui, ajat olivat haastavat.

Low profile -termi sopii hyvin kuvaamaan Niemen Tehtaat Oy:n yritysfilosofiaa. Erilaisia johtajan virkoja ei juuri perusteta eikä edustustiliä rasiteta, toiminta keskitetään tuotantoon ja laadun markkinointiin. Toimitusjohtajan mukaan se, ettei tee itsestään numeroa, on suvulle ominainen luonteenpiirre. Sitä ei pidä mieltää pelkästään huonona asiana.

– On paljon esimerkkejä suurista, nimekkäistä tehtaista, jotka ovat tehneet komean konkurssin. Matalan profiilin hyvä puoli on se, että jos putoaa, niin alastulomatka on mahdollisimman pieni, Panu pohti Hanne-Mari Rumbin ja Eva Hesannon kokoamassa Niemen Tehtaiden historiikissa.

2020-luku

Nyt Niemen Tehtaat Oy on Suomen vanhin ja yksi suurimmista huonekaluvalmistajista. Uutena aluevaltauksena yritys on ryhtynyt kalustamaan loistoristeilijöitä eli kelluvia hotelleja. Hyttikalusteiden myötä tyrvääläistä osaamista seilaa siis myös maailman merillä.

Liekö liikemiesvaistoisella ja kauppamiehenä tunnetulla Wilho Niemellä ollut tästäkin jo jokin ennakkoaavistus. Hän oli luonnonlaeista selvillä ja teki niistä omia johtopäätöksiään. Hän muun muassa väitti, että vetää maailman suurimman laivan hiuksella vetäen. Pitää vain vetää ihan tyvenessä ja hiljaa voimaa lisäten. Samoin hän sanoi:

– Saatte lastata Tyrvään kirkon joko kokonaan tai osina veneeni perään lautalle, niin tuon sen yhdellä kertaa Alasenkylään. Kaipa se onnistuisi.

Yrittämisen haasteet ovat tuosta päivästä kovasti kasvaneet, mutta Niemen neljäs toimitusjohtaja Panu katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Tuotantotilaa on Suomessa Vammalassa ja Suodenniemellä yhteensä 23 000 m2 ja henkilöstöä tällä hetkellä noin 50.

Moderni konekanta, nykyaikaisen tekniikan mukainen suunnittelu ja osaava, yhteen hiileen puhaltava henkilöstö antavat hyvät edellytykset pärjätä kovassa kilpailussa. Hyvin suunnitelluille, kotimaisille kalusteille on yhä kysyntää.

Yrityksen pitkän historian aikana maailmalla on koettu monenlaisia mullistuksia, jotka ovat vaikuttaneet myös huonekalutehtaan toimintaan. Vaikka volyymi on välillä ollut pienempää, välillä suurempaa, niin tuotannon jatkuvuus on ollut varmaa.

Niemen Tehtaat on aina tarjonnut töitä suomalaisille ja aikoo tehdä näin tulevaisuudessakin.